Vetoomus perustuslakivaliokunnalle soten ja CETA:n yhteisvaikutusten selvittämisestä


Arvoisa perustuslakivaliokunnan jäsen,

Pyydämme perustuslakivaliokuntaa selvittämään hallituksen sote-esityksen sekä EU:n ja Kanadan välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) yhteisvaikutukset.

Yhteisvaikutukset on selvitettävä erityisesti terveydenhoitoa, sosiaaliturvaa ja demokratiaa koskevien perus- ja ihmisoikeuksien osalta. Selvityksen tulee ulottua toimivaltasuhteisiin ja resursseihin, jotka vaikuttavat ko. oikeuksien turvaamiseen ja toteutumiseen. Selvitys tulee tehdä ennen hallituksen sote-esityksen käsittelyä.

Jos sekä sote-uudistus että CETA tulisivat voimaan hallituksen suunnittelemalla tavalla, hallituksen mukaan ratkaisut Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden ”järjestämistavasta ja rahoituksesta […] olisi tehtävä investoijien kohtelusta annettujen [CETA:n] määräysten puitteissa”. (1) CETA:n sijoitussuojan säädökset määräisivät siis puitteet sille, miten ja millaisina sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja rahoitetaan. On heikosti perusteltua, että sote-uudistuksen ja CETA:n ”yhteisvaikutuksista ei ole tehty erikseen perusteellista arviota, koska sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi”. (2)

Toivomme, että perustuslakivaliokunta ottaa sote-lausunnossaan huomioon seuraavat seikat:

1. Sote-uudistus ja pakkoyhtiöittäminen voivat yhdessä investointisopimuksen kanssa tulla hyvin kalliiksi.

CETA:n investointisuojan sote-palveluja koskevat kustannukset voisivat minä tahansa vuonna olla satoja miljoonia euroja. Arvoimatta jätetyt kustannusvaikutukset voivat siis olla suuremmat kuin kaikki muut vaikutukset yhteensä (3).

– Sote-palvelujen pakkoyhtiöittäminen ja sille kaavaillut vaihtoehdot siirtäisivät palvelut markkinaehtoisen sääntelyn ja kilpailun piiriin sekä EU:n yksinomaiseen toimivaltaan sen sisämarkkinoilla ja kauppapolitiikassa. Sekä markkinaehtoisuuteen siirtyminen että siitä perääntyminen voisivat tulla Suomelle hyvin kalliiksi. Pakkoyhtiöittämisen yhdistyminen CETA:n sijoittajansuojaan johtaisi perus- ja ihmisoikeuksia koskevien perustuslain velvoitteiden laiminlyöntiin ja siirtäisi ratkaisevasti valtaa kansalliselta tasolta EU-tasolle.

Esitetty sote-malli tarjoaisi sijoittajille suuria tuotto-odotuksia, joiden kariuduttua CETA:n sijoitustuomioistuin voisi tuomita Suomen korvaamaan julkisista varoista satoja miljoonia euroja korvauksena sijoittajille tuotto-odotuksia luoneista, mutta lunastamatta jääneistä ”vaikutelmista”. (4) Näin yhteiskunta voisi joutua korvausvastuuseen rangaistuksena perustuslain noudattamisesta. (5)

2. CETA:n yhteensopivuutta Suomen perustuslain, EU:n oikeuden ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa ei ole arvioitu.

– EU:n tuomioistuin ratkaisi 16.5.2017, ettei sijoittajien ja valtioiden välisten riitojen ratkaisujärjestelmä ole EU:n yksinomaisen toimivallan piirissä. Järjestelmän yhteensopivuutta EU:n oikeuden kanssa ei ole vielä arvioitu. (6)

– Hallituksen edelliseen CETA-esitykseen ei sisältynyt arviota sopimuksen valtiosääntöoikeudellisista ulottuvuuksista. Perustuslakivaliokunta totesikin (7) CETA:sta antamassaan lausunnossa, että ”sopimusta ei näin ollen ole kokonaisuudessaan mahdollista tarkastella perustuslain kannalta”. Arvio sopimuksen perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joita PeV on perustuslain mukaisesti valtuutettu valvomaan (8), on näin tekemättä. Myös suuri valiokunta vaati 17.6.2016 ”valtioneuvoston huomiota perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudelliseen arvioon” CETA:a koskien. (9)

Se, ettei valtioneuvosto ole tehnyt tarvittavaa selvitystä CETA:n suhteesta Suomen oikeusjärjestykseen eikä sen vaikutuksista perus- ja ihmisoikeuksiin, on ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeussitoumusten kanssa. YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten ihmisoikeuksien sopimuksen toteutumista arvioimaan ja tulkitsemaan valtuutettu YK:n TSS-komitea toteaa 23.6.2017 julkaistussa linjauksessaan (10), että:

– Sopimuksen ”osapuolina olevat valtiot eivät voi poiketa sen asettamista velvoitteista kauppa- ja sijoitussopimuksissa, joita ne voivat tehdä”, vaan niiden tulee ”varmistaa että sijoittaja-valtio riitojenratkaisun menettelyt huomioivat ihmisoikeudet sijoitussopimusten tai kauppasopimusten sijoituksia koskevien osien tulkitsemisessa”. (11)

– Valtioilla on velvollisuus säilyttää kykynsä estää säätämillään laeilla ja suojatoimilla liiketoimintaa loukkaamasta ihmisoikeuksia. (12) ”Velvollisuutta kunnioittaa taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia rikotaan kun valtiot priorisoivat kaupallisten toimijoiden intressit ensisijaisiksi TSS-ihmisoikeuksien yläpuolelle”. (13)

– Valtion tulee ”identifioida kaikki potentiaaliset konfliktit TSS-ihmisoikeusvelvoitteiden ja kauppa- tai sijoitussopimusten välillä sekä pidättyä hyväksymästä tällaisia konflikteja sisältäviä sopimuksia, kuten sopimusten sitovuuden periaate vaatii. Valtioiden tulee siksi ennen kauppa- ja sijoitussopimusten hyväksymistä arvioida niiden ihmisoikeusvaikutukset.” (14)

– Lisäksi TSS-komitean mukaan ”valtioilla on pysyvä velvollisuus säännellä yksityisiä toimijoita varmistaen, että niiden tarjoamat palvelut ovat kaikkien saatavissa” yhdenvertaisesti, huomioiden että ”yksityisten toimijoiden kasvanut rooli ja vaikutus perinteisesti julkisilla sektoreilla, kuten terveydenhoidossa […] ei saisi ehdollistaa oikeuksia riippumaan maksukyvystä eikä luoda siten uusia sosiaalis-taloudellisen eriarvoisuuden muotoja.” (15)

Kantamme yksityiskohtaisemmat perustelut: Liite sote–CETA-vetoomukseen_27.6.2017

Lähteet

1. Hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan nimissä annettu vastaus kirjalliseen kysymykseen 20.6.2017, https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_232+2017.pdf

2. Hallituksen vastaus kirjalliseen kysymykseen 20.6.2017

3. CETA:sta seuraaviin satojen miljoonien eurojen korvauskustannuksiin verrattuna hallituksen arviot sen esityksessään HE 47 ja 52 esittämien sote-säädösten tuomista säästöistä olisivat sangen mitättömät ja vaikka hallitus otaksuu sote-esityksessään että ”markkinat tarjoavat periaatteessa mahdollisuuksia menokehityksen hillitsemiseen asiakkaan valinnanvapautta hyödyntämällä” se toteaa itsekin että tämän saavuttaminen riippuu monista tekijöistä.

4. CETA, artikla 8.10 (4)

5. CETA:n artiklat 8.10 (2) , 8.10 (4) ja 8.31(1)-(2)

6. Unionin tuomioistuimen (täysistunto) lausunto 2/15, 16.5.2017, jakeet 289-292, 300, 303 ja 305

Tapa, jolla EU on tällaisia riitojen ratkaisujärjestelmiä muotoillut, neuvotellut ja antanut oikeuden käsiteltäväksi, ei ole EU:n tuomioistuimen mukaan tehnyt toistaiseksi mahdolliseksi selvittää niiden yhteensopivuutta EU:n oikeuden kanssa. Edes EU:n tuomioistuin ei voinut – edes 2 vuoden toimvaltaa koskevan juridisen analyysin ja tarkastelun jälkeen – todentas edes CETA:a huomattavasti suppeamman Singapore sopimuksen osalta edes sitä ”onko sopimus sisällöltään yhteensopiva unionin oikeuden kanssa”. Puhumattakaan CETA:sta, jonka sisällön yhteensopivuutta EU:noikeuden kanssa missään ei ole toimivaltaisesti edes yritetty arvioida eikä selvittää.

7. PeVL32 2016 vp E 32/2016 vp

8. Suomen perustuslaki 74 §

9. Suuren valiokunnan kokous 17.6. 2016, pöytäkirja SuVP32 /2016 vp

10. YK:n Taloudellisten, Sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS) komitea, 23.6.2017, E/C.12/GC/24, General Comment No. 24 on State Obligations under the International Covenant on Economic, Social and Cultural Rights in the Context of Business Activities

11. YK:n TSS-komitea, 23.6.2017, E/C.12/GC/24, General Comment No. 24 on State Obligations under the International Covenant on Economic, Social and Cultural Rights in the Context of Business Activities, paragrafi 13

12. YK:n TSS-komitea 23.6.2017 , E/C.12/GC/24, General Comment No. 24 on State Obligations under the International Covenant on Economic, Social and Cultural Rights in the Context of Business Activities, paragrafit 16 ja 18

13. YK:n TSS-komitea 23.6.2017 , E/C.12/GC/24, General Comment No. 24 on State Obligations , paragrafi 12

14. YK:n TSS-komitea 23.6.2017 , E/C.12/GC/24, General Comment No. 24 on State Obligations , paragrafi 13

15. YK:n TSS-komitea 23.6.2017 , E/C.12/GC/24, General Comment No. 24 on State Obligations, paragrafit 21-22