Comprehensive Economic and Trade Agreement (CETA) on EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus. Sopimusneuvottelut aloitettiin vuonna 2009, ja sopimusteksti (pdf) allekirjoitettiin syksyllä 2014.
Sopimusprosessi ehti edetä hyvin pitkälle ennen kuin aktivistit, tutkijat tai poliitikot kiinnittivät asiaan suurempaa huomiota. Sopimusta on kritisoitu pitkälti samoista syistä kuin TTIP-sopimusta: neuvotteluprosessi oli epädemokraattinen ja sopimus ajaisi monikansallisten korporaatioiden etuja ihmisten ja ympäristön kustannuksella. Myös CETA:an sisältyy investointisuojamekanismi, joka rajoittaisi lainsäädäntöä ja käytännössä loisi sijoittajien käyttöön yksityistetyn oikeuslaitoksen. Lisäksi CETA:n pelätään toteutuessaan tuovan tietynlaisen takaportin TTIP-sopimukselle: vaikka TTIP-sopimus kaatuisi, monikansalliset korporaatiot pystyisivät hyödyntämään CETA:a rekisteröitymällä Kanadaan.
Koska sopimuksen sisältöön ei voida enää vaikuttaa, on se pysäytettävä. TTIP- ja CETA sopimuksia vastaan yritettiin käynnistää eurooppalainen kansalaisaloite kesällä 2014, mutta EU-komissio kieltäytyi hyväksymästä aloitetta. Hylkäämisen jälkeen kansalaisjärjestöt laativat itseorganisoidun kansalaisaloitteen, joka keräsi vaaditut miljoona nimeä noin kahdessa kuukaudessa, ja sai koko keräyksen aikana kasaan yli kolme miljoonaa nimeä.
Kamppailu sopimusta vastaan jatkuu, vaikka prosessi onkin edennyt jo pitkälle. Suomessa Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu myönteinen kanta TTIP-sopimukseen, joten hallituksen kanta myös CETA-sopimukseen on lähes varmasti myönteinen. CETA-sopimuksen voimaantulon estäminen edellyttää siis aktiivista ruohonjuuritason toimintaa.
Suomen eduskunnan suuri valiokunta hyväksyi sopimuksen joulukuussa 2014. Euroopan parlamentissa sopimus hyväksyttiin 15.2.2017, minkä jälkeen se siirtyi ratifioitavaksi EU:n jäsenmaiden kansallisiin ja alueellisiin parlamentteihin. Yleisen tulkinnan mukaan hylkäävä päätös yhdessäkin jäsenmaassa estää koko sopimuksen voimaanastumisen. Sopimuksen läpimenoa varmistellakseen CETA-neuvottelijat julkaisivat syksyllä 2016 useita sopimustekstiä täydentäviä julkilausumia, joissa vakuuteltiin sopimukseen liitettyjen epäilysten ja huolien olevan turhia. Lainopillisten arvioiden mukaan täydentävillä julkilausumilla ei kuitenkaan ole minkäänlaista juridista merkitystä.
LISÄTIETOA