ISDS vaarallisessa tienhaarassa

by Paul Hudson @creativecommons
by Paul Hudson @creativecommons

 

Alkuperäinen julkaisu
Käännös Kerstin Söderholm

SEATTLE TO BRUSSELS-verkoston kanta EU-komission ehdotukseen monenkeskisestä sijoittajan ja valtion välisestä riidanratkaisumekanismista (ISDS) 

Globalisaatio on tullut vaaralliseen tienhaaraan. Yksi polku palauttaa hallituksille poliittisen liikkumavaran puuttua ilmastonmuutokseen, eriarvoisuuteen ja aikamme muihin polttaviin kysymyksiin ja ihmisoikeuksien ja ympäristön vahvempaan suojaan. Toinen polku antaa suuryrityksille lisää oikeuksia komennella päättäjiä ja saa heidät maksamaan siitä, että he harjoittavat sääntelyä yleisen edun nimissä eivätkä suosi vain harvalukuista vähemmistöä. EU-komission monenkeskistä sijoittajan ja valtion välistä riidanratkaisumekanismia (ISDS) koskeva esitys – jota julkisuudessa on brändätty monenkeskisenä investointituomioistuimena – veisi meidät tuolle toiselle polulle. Se uhkaa vakiinnuttaa lopullisesti hyvin kiistanalaisen ISDS-järjestelmän, mikä hyödyttää ainoastaan suuryrityksiä.

Kun EU-komissio marraskuussa 2015 julkisti ehdotuksensa ulkomaisten investoijien oikeuksista neuvotteluissa Transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta (TTIP) Yhdysvaltain kanssa, se ilmoitti että se ”alkaa työskennellä yhdessä muiden maiden kanssa pysyvän kansainvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi”, mikä ”tulisi johtamaan ’vanhan ISDS:n’ (investoijan ja valtion välisen riitojenratkaisumekanismin) korvaamiseen nykyaikaisella, tehokkaalla, läpinäkyvällä ja puolueettomalla kansainvälisellä investointiriitojen ratkaisujärjestelmällä”.1

Se oli – ja on edelleen – huonosti peitelty yritys oikeuttaa kiistanalaisia sijoittajan oikeuksia TTIP:ssa ja muissa kauppasopimuksissa tietyillä menettelyihin liittyvillä uudistuksilla, joilla tehdään investointiriitoja käsittelevistä oikeudenkäynneistä läpinäkyvämpiä, lisätään muutoksenhakumahdollisuus ja vähennetään eturistiriitojen vaaraa, mutta ei kosketa niihin perustavanlaatuisiin puutteisiin, jotka liittyvät sijoittajan oikeuksiin.2 Laajat vastalauseet pakottivat EU-komission pysäyttämään neuvottelut TTIP:n investointeja koskevasta luvusta ja järjestämään julkisen kuulemisen asiasta. Ennätysmäinen määrä, 150 000 ihmistä osallistui siihen, ja yli 97% heistä torjui suuryrityksille annettavia erityisoikeuksia. Vastarinnan muodosti laaja ja monimuotoinen joukko, jossa oli edustettuna yrityksiä, paikallis- ja aluehallintoa, akateemikkoja, ammattiyhdistyksiä ja muita etujärjestöjä.3 Lisäksi yli 3,5 miljoonaa eurooppalaista allekirjoitti vetoomuksen TTIP:a ja EU:n ja Kanadan välistä CETA:a (Comprehensive and Economic Trade Agreement) vastaan, ”sillä ne sisältävät useita kriittisiä kysymyksiä kuten sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun (…) mikä uhkaa demokratiaa ja lainsäädäntöä”.4

EU-komission vuonna 2015 esittämän, alunperin TTIP-neuvotteluihin liittyneen ehdotuksen jälkeen komission julkilausuttu tavoite on ollut luoda monenkeskinen sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisumekanismi. CETA ja EU:n ja Vietnamin välinen kauppasopimus sisältävät siksi viittauksen siirtymisestä uuteen monenkeskiseen riitojenratkaisujärjestelmään myöhemmin. Komissio on lähestynyt muita maita ja eri sidosryhmiä asiassa6; se on julkaissut useita asiakirjoja ohjatakseen keskustelua (joitakin Kanadan tukemana)7; ja järjestänyt julkisen kuulemisen ehdotuksesta8 – ensimmäisenä askeleena komission pyrkimyksessä saada EU:n jäsenmailta mandaatti vuonna 2017 neuvotella sopimus monenkeskisen sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisumekanismin luomiseksi.9

Tätä taustaa vasten Seattle to Brussels-verkosto (S2B)10 on ottanut seuraavan kannan:

1  TARVITAAN KIIREELLISESTI PERUSTEELLINEN MUUTOS

Viimeiset kaksikymmentä vuotta ovat tuoneet näkyviksi vaarat, jotka liittyvät ulkomaisten sijoittajien laajalle ulottuviin erityisoikeuksiin, joita nykyään löytyy tuhansista kansainvälisistä kauppa- ja investointisopimuksista: monikansalliset yhtiöt ja yhtiöiden asianajajat ovat käyttäneet hyväksi uhkaa kalliiksi käyvistä sijoittajien ja valtioiden välisistä oikeusjutuista painostaakseen hallituksia pysäyttämään oikeutettujen, yleisen edun mukaisisten lakien toimeenpanoa tai perumaan ne;11 hallituksia on määrätty maksamaan satoja miljoonia korvauksia yrityksistä suojella kansalaisia ja ympäristöä, mukaanlukien syrjimättömistä toimista, jotka perustuvat kansalliseen tai EU-lakiin;12 ja jotkut yritykset ovat jopa käyttäneet sijoittajan ja valtion välisiä oikeudenkäyntejä välttääkseen rangaistuksia tultuaan syytetyiksi tai tuomituiksi ympäristön saastuttamisesta tai korruptiosta.13 Toisin sanoen: Tämän päivän kansainvälinen investointijärjestelmä on vahingollinen julkisten budjettien, yleistä etua puolustavan sääntelyn, demokratian ja oikeusvaltion kannalta. Se on vahva ja täytäntöönpanokelpoinen osa sitä rankaisemattomuuden arkkitehtuuria, mikä suojelee monikansallisten yritysten operaatioita – mukaanlukien niiden tekemiä rikoksia.

Toisaalta nykyinen järjestelmä ei tarjoa mitään niiden ihmisten oikeuksien suojelemiseksi, joihin ulkomaiset investoinnit vaikuttavat. Ei ole olemassa monikansallisia yrityksiä sitovia ihmisoikeuksia, työtä tai ympäristönsuojelua koskevia kansainvälisiä velvoitteita. Yksilöt ja yhteisöt, joiden elämään monikansallisten yritysten toiminta vaikuttaa, eivät voi vedota kansainväliseen oikeuteen kun heidän oikeuksia loukataan. Kansainvälisellä tasolla monikansallisten yritysten sääntely rajoittuu itsesääntelyyn vapaaehtoisten käytännesääntöjen muodossa ja kansainvälisen yhteisön pääasiassa ei-sitoviin suosituksiin.14

Tämän tuloksena on syntynyt kauhistuttava sääntelyn epätasapaino, jossa monikansalliset yritykset nauttivat kansainvälisen ”kovan lain” suojaa ISDS:n vahvan täytäntöönpanomekanismin kautta, mutta ihmisoikeuksia ja ympäristöä suojaa vain täytäntöönpanokelvoton ”pehmeä laki”.

Lyhyt yhteenveto EU-komission ehdotuksesta15

Ensimmäiseksi on syytä tehdä selväksi että komission aloite ei vaikuttaisi kahdenkeskisten investointisopimusten tai muiden jo olemassaolevien tai neuvotteluvaiheessa olevien kansainvälisten investointisopimusten sääntöjen sisältöön. Komissio ei ehdota monenkeskistä investointisopimusta, johon kuuluisi ulkomaisten sijoitusten suoja. Se teki selväksi että ”monenkeskisen investointiriitojen ratkaisujärjestelmän tulisi olla käytettävissä ratkaistaessa riitoja nykyisissä ja tulevissa sopimuksissa” ja ”edellyttäen, että aineellinen oikeus, jota mekanismi soveltaisi, olisi se, mikä löytyy perustana olevista sopimuksista.”16

Toiseksi on tärkeää selventää, että komissio ei esitä kaikkien voimassaolevien kansainvälisten investointisopimusten muuttamista siirtääkseen kaikki riidat ehdotetun monenkeskisen ISDS-mekanismin käsiteltäväksi. Sen sijaan se haluaisi sopia siitä, että mikä tahansa maa voisi allekirjoittaa sopimuksen, mikä mahdollistaisi, että ”monenkeskistä järjestelmää sovellettaisiin maiden A:n ja B:n väliseen sopimukseen silloin, kun molemmat maat ovat ratifioineet kansainvälisesti sitovan instrumentin, johon järjestelmä perustuu”.17

On vielä epäselvää, tulisiko ehdotetusta mekanismista uusi itsenäinen instituutio vai ankkuroitaisiinko se johonkin olemassaolevaan kansainväliseen järjestöön (kuten Maailman kauppajärjestöön, Pysyvään välitystuomioistuimeen tai kansainväliseen tuomioistuimeen).

Komissio ehdottaa sekä ensimmäisen asteen että muutoksenhakutribunaalin perustamista kokoaikaisine tuomareineen.

Mitä tulee sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisuelimen jäseniin, komissio on tähän mennessä ehdottanut:

  • täysaikaisia jäseniä;
  • jäsenet olisivat valtioiden nimittämiä;
  • heillä tulisi olla ”pätevyys tuomarinvirkaan kotimaassaan tai he olisivat tunnustettuja juristeja” heillä tulisi olla ”aikaisempaa kokemusta sijoituslainsäädännöstä”;18
  • jäsenten tulisi noudattaa eettisiä käytännesääntöjä, komissio ei kuitenkaan selvennä mitä sääntöjä;
  • Monenkeskisen järjestelmän perustamisesta tehdyn sopimuksen osapuolet maksaisivat periaatteessa palkat. Komissio jättää kuitenkin auki mahdollisuuden että ”osapuolten rahoitusosuuksien lisäksi perittäisiin käyttömaksuja, joten sijoittaja, joka nostaa kanteen isäntävaltiota vastaan, joutuisi maksamaan (ainakin osan) riitojenratkaisun kustannuksista”.19
  • Korvaustuomioiden täytäntöönpanoon liittyen komissio ehdottaa Kansainvälisen investointiriitojen sovittelukeskuksen (ICSID) tapaisen täytäntöönpanojärjestelmän luomista jotta voidaan välttää riitojen käsittelyä kotimaisella tasolla ja siten ”poliittista puuttumista investointisopimusten sääntöjen soveltamiseen”.20

Yhä useammat hallitukset, erityisesti globaalista etelästä, yrittävät kansalaisyhteiskunnan tukemina puuttua tähän asymmetriaan vetäytymällä kansainvälisestä investointijärjestelmästä tai muuttamalla sitä;21 ja ajamalla sitovaa YK:n sopimusta, joka olisi kansainvälinen, monikansallisia ja muita yrityksiä oikeudellisesti sitova väline ihmisoikeusasioissa.22 Tälläinen sopimus sisältäisi yrityksiä sitovat velvoitteet ja täytäntöönpanomekanismin. Se myötävaikuttaisi siihen, etteivät monikansalliset yritykset rutiininomaisesti voisi välttää rangaistuksia ihmisoikeusrikkomuksista ja varmistaisi oikeusturvan saatavuutta ihmisille ja yhteisöille, jotka ovat joutuneet väärinkäytösten kohteiksi esim. sortotoimien, työntekijöiden oikeuksien loukkausten tai ympäristön tuhoamisen vuoksi.

Kansalaisyhteiskunta tukee näitä ja muita pyrkimyksiä ja sen perimmäisenä tavoitteena on asettaa ihmisoikeudet ja työntekijöiden oikeudet ”sijoittajan oikeuksien” edelle ja poistaa yritysten tällä hetkellä kansainvälisessä laissa nauttimat epäoikeudenmukaiset erityisoikeudet.

2 EHDOTETTU MONENKESKINEN SIJOITTAJAN JA VALTION VÄLINEN RIITOJENRATKAISUMEKANISMI ON PUUTTEELLINEN JA VAARALLINEN

EU-komissio ehdottaa siis monenkeskisen sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisumekanismin (ISDS) perustamista.”Investointituomioistuin” -retoriikasta saattaa syntyä vaikutelma että mekanismin avulla voitaisiin käsitellä useamman investoinnin vaikutuspiirissä olevan osapuolen valituksia. Komission ehdottamassa mekanismissa kuitenkin ainoastaan ulkomaiset sijoittajat saisivat erityisoikeuden nostaa kanteita ja vastaajana olisi aina valtio. Ehdotus siis vain muuttaisi ISDS:n monenväliseksi.

EU-komission ehdotuksen puutteet

– Järjestelmä on yksisuuntainen: Kuten nykyinen ISDS-järjestelmä, ehdotettu monenkeskinen ISDS-mekanismi näyttää olevan ainoastaan ulkomaisten sijoittajien käytettävissä. Kansalaiset, yhteisöt, ammattiyhdistykset tai valtiot eivät voisi nostaa kannetta jos yritys rikkoo ympäristö-, terveys- tai työlakeja tai turvallisuus- ja muita sääntöjä. Ehdotetun mekanismin yksisuuntainen luonne vinouttaa sitä rakenteellisesti sijoittajien eduksi, koska vain sijoittajien kanteet ja ihmiset jotka hyötyvät siitä taloudellisesti voivat ruokkia järjestelmää.

– Samat ongelmalliset oikeudet ulkomaisille sijoittajille: EU-komissio on ilmoittanut, että ehdotus ”ei tule vaikuttamaan” sijoittajansuojan normien sisältöön olemassaolevissa ja tulevissa investointisopimuksissa, toisin sanoen samoihin ongelmallisiin oikeuksiin, mitkä ovat mahdollistaneet että yleisen edun mukaisesta, oikeutetusta ja syrjimättömästä sääntelystä on voitu vaatia korvauksia miljardien dollarien edestä. Nämä samat oikeudet löytyvät myös EU:n uusista sopimuksista ja neuvotteluesityksistä.24

– Ei velvoitteita sijoittajille: Koska ehdotus ei mainitse sijoittajan velvoitteita eikä mitään oikeudellista välinettä, mikä tällaisia velvoitteita voisi asettaa, se tarkoittaa sitä, että samoin kuin nykyisessä ISDS-järjestelmässä, myöskään nyt ehdotetun institutionaalisen rakenteen puitteissa ei olisi mahdollista haastaa yrityksiä oikeuteen.

– Ei velvoitetta käyttää ensin kaikkia kohdemaan muutoksenhakukeinoja: Ehdotuksessa ei edellytetä, että sijoittajan pitäisi ensin käyttää kaikkia kohdemaan muutoksenhakukeinoja ennen kuin voi turvautua monenkeskiseen riitojenratkaisumekanismiin. Kuten nykyisessä ISDS-järjestelmässä, he voisivat ohittaa kansalliset ja EU-tuomioistuimet, vaikka nämä tarjoavat oikeutta ja ovat kohtuullisen hyvin käytettävissä, ja nostaa suoraan kansainväliseen kanteen. Joten ulkomaiset sijoittajat olisivat jatkossakin vapautettuja velvoitteesta ensin käyttää kaikkia kohdemaan muutoksenhakukeinoja – mikä on keskeinen periaate kansainvälisessä oikeudessa suvereniteetin, demokratian ja oikeusvaltion suojelemiseksi. Kansalliset tuomioistuimet ovat osa demokraattista järjestelmää ja pystyvät usein paremmin arvioimaan kotimaista lainsäädäntöä ja tapaukseen liittyviä erityisolosuhteita, mikä muodostaa pohjan kansainvälisen kanteen oikeudenmukaiselle ratkaisulle myöhemmin.

– Epäilyt prosessin riippumattomuudesta ja oikeudenmukaisuudesta: Pysyvän ISDS-mekanismin perustaminen (julkisesti nimitettyine kokoaikaisine jäsenineen, vakituisine virkoineen ja  läpinäkyvine menettelyineen) luultavasti parantaisi nykyisen, tapauskohtaisiin välimiesoikeuksiin perustuvan järjestelmän riippumattomuutta. On kuitenkin merkillepantavaa, etteivät riidanratkaisumekanismit, mitkä EU on sisällyttänyt äskettäin solmimiinsa sopimuksiin Kanadan ja Vietnamin kanssa, ole oikeudellisesti riippumattomia (koska välimiehillä ei ole kiinteää palkkaa, vaan heidän etujensa mukaista on että sijoittajat nostavat kanteita jatkossakin), eivät ole poistaneet eturistiriitoja (koska välimiehiltä ei esim.ole kielletty sivutoimien hoitaminen). Ne eivät myöskään ole oikeudenmukaisia (koska kolmansilla osapuolilla, joita kiista myös koskee, ei ole mitään oikeudellista asemaa menettelyssä).25  Näistä ja muista syistä Euroopan tuomarien liitto on asettanut menettelyn riippumattomuuden kyseenalaiseksi.26 Joten epäilyksille on aihetta kun komissio nyt lupaa riippumattoman ja oikeudenmukaisen mekanismin, jota ei löydy näistä uusimmista sopimuksista. Esityksessä tehty ehdotus, että monenkeskinen mekanismi voisi tukeutua olemassaoleviin instituutioihin ja sääntöihin (kuten ICSID:iin tai UNCITRAL:iin, joissa investointiriitoihin erikoistuneilla juristeilla on huomattava vaikutusvalta ja joissa he jopa kuuluvat joidenkin hallitusten delegaatioihin) on myös hyvin ongelmallinen, koska se voi potentiaalisesti vaarantaa menettelyn riippumattomuuden.

– Kaupallisten välimiesten nimittämiseen liittyvät vaarat: Ehdotuksessa mikään ei estäisi ettei ehdotettu riitojenratkaisumekanismi nojaisi ihmisiin, jotka kuuluvat olemassaolevaan pieneen välimiesten kerhoon. Monet näistä välimiehistä ovat joutuneet eturistiriitoihin ja toistuvasti laajentaneet sijoituslainsäädännön tulkintoja ulkomaisten sijoittajien eduksi, luultavasti paljon pidemmälle kuin investointisopimuksia allekirjoittaneiden hallitusten tarkoitus alun perin on ollut.27 Se, että komissio pitää ”toivottavana” että ehdotetun riitojenratkaisumekanismin jäsenillä on ”aikaisempaa kokemusta kansainvälisestä sijoituslainsäädännöstä”, suosii selvästi sitä pientä kaupallisten välimiesten kerhoa, mikä dominoi nykyistä ISDS-järjestemää.28

EU-komission ehdotukseen liittyy vakavia vaaroja

– ISDS:n pysyvä vakiinnuttaminen: Ehdotus loisi eräänlaisen erikoistuomioistuimen monikansallisille yrityksille, mikä sitoisi hallituksia yhä tiukemmin oikeudelliseen järjestelmään, jossa yksityiset voitot vievät voiton yleisestä edusta ja demokratiasta. Kun järjestelmä olisi kerran perustettu, sen purkaminen veisi vuosikymmeniä.

– Todellisten uudistusten vaarantaminen: On olemassa vaara, että hallitusten toimia sijoittajien hyökkäysten riskien minimoimiseksi – kuten investointisopimusten irtisanominen tai sellaisten mallisopimusten käyttöönotto, joissa rajoitetaan investointisuojan kattavuutta tai luovutaan ISDS:sta – uhkaavat jäädä marginaaliseen asemaan ja niiden legitiimiyttä heikennetään. Mahdollisuuksien ikkuna poliittisen liikkumavaran takaisinvaltaamiseksi, jota hallitukset tarvitsisivat voidakseen puuttua ilmastonmuutokseen, eriarvoisuuteen ja muihin aikamme polttaviin kysymyksiin, on sulkeutumassa.

– Puolueellisten sääntöjen legitimitointi: Ehdotettu monenkeskinen ISDS-mekanismi uhkaa vahvistaa puutteellisen ja vaarallisen järjestelmän legitiimiyttä joidenkin rajallisten, menettelyihin liittyvien korjausten avulla. Niin kauan kuin ulkomaisten sijoittajien laajoja aineellisia oikeuksia ei rajoiteta merkittävästi, he voivat edelleen hyökätä oikeutettuja, yleisen edun mukaisia lakeja vastaan, estää, heikentää tai jarruttaa sääntelyä ja romuttaa julkisia budjetteja.

– Sijoittajia suosivat vääristymät lisääntyvät: Kuten muut tuomioistuimet, institutionalisoitu tuomioistuin ulkomaisia sijoittajia varten olisi luultavasti taipuvainen kasvattamaan valtaansa laajentamalla toimivaltaansa ja ratkaisten riidat kantajien eduksi. On kuultu varoituksia, joiden mukaan investointituomioistuin saattaisi jopa lisätä nykyiseen yksityiseen välimiesjärjestelmään liittyviä, sijoittajaa suosivia vääristymiä.29

– ISDS:n laajentaminen hämärretään: Huolestuttavin puoli ehdotetussa monenkeskisessä ISDS-mekanismissa on se, että sitä käytetään oikeuttamaan ulkomaisten sijoittajien nykyisten erityisoikeuksien massiivista laajentamista ja kääntämään huomio pois siitä. Esimerkiksi CETA:n ja TTIP:n kohdalla lupausta tulevasta monenkeskisestä mekanismista käytetään jo tärkeimpänä argumenttina EU:n jäsenmaiden hallitusten, parlamenttien ja yleisön vakuuttamiseksi siitä, että ulkomaisten sijoittajien erityisoikeudet pitää sisällyttää näihin sopimuksiin. Yksin TTIP antaisi 75.000 uudelle yhtiölle oikeuden nostaa kanteita Yhdysvaltoja, EU:ta ja sen jäsenmaita vastaan – nämä yhtiöt eivät tänä päivänä pysty hyödyntämään ISDS-tribunaaleja suoraan.30 Myös ilman TTIP:ia 81% yhdysvaltalaisista sijoittajista, jotka operoivat EU:ssa, voisivat nostaa kanteita CETA:n perusteella, jos he strukturoisivat sijoituksensa tarkoituksenmukaisesti.31

3 TARVITSEMME LISÄÄ OIKEUKSIA IHMISILLE JA YMPÄRISTÖLLE, EI YHTIÖILLE

Aikana jolloin koko huomio tulisi kohdistaa globaalin ilmastokatastrofin estämiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen puuttumiseen ja enemmistön voimaannuttamiseen, ei ole sijaa sopimuksille, jotka antaisivat yhtiöille vallan haastaa ratkaisuja ajavia hallituksia. Lisääntyneen yhtiövallan sijaan tarvitsemme kansainvälisiä sääntöjä, jotka

  • edistävät ja suojaavat ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, ihmisten terveyttä ja ympäristöä globalisaatioprosesseissa;
  • turvaavat hallitusten poliittisen liikkumavaran, jotta ne voivat nopeuttaa talouksiemme ja yhteiskuntiemme siirtymistä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämmälle pohjalle ilman kohtuuttoman kalliita velvoitteita ja vastuuriskejä;
  • asettavat ihmisoikeudet ja ympäristölainsäädännön kaupan, investointien ja kansainvälisen lain muiden alojen edelle.

SIKSI VETOAMME

  • kansalaisyhteiskunnan ryhmiin, että ne osallistuisivat keskusteluun ehdotetusta monenkeskisestä ISDS-mekanismista ja yhdistyisivät taistelussa tätä uutta yritystä vastaan vakiinnuttaa edelleen ja laajentaa sijoittajansuoja-järjestelmää, ja että ne myös ottaisivat osaa prosessiin, mikä tähtää monikansallisia yhtiöitä ja muita yrityksiä sitovan, ihmisoikeuksia koskevan YK-sopimuksen aikaansaamiseksi.
  • kansalaisiin, että he toisivat mielipiteensä esille ehdotetusta monenkeskisestä ISDS-mekanismista osallistumalla komission julkiseen kuulemiseen;
  • lainsäätäjiin EU:ssa, että he jättäisivät ratifioimatta CETA:n ja EU:n muut uudet kauppasopimukset, jotka sisältävät laajalle ulottuvia sisältöön ja menettelyihin liittyviä etuoikeuksia ulkomaisille sijoittajille. Niitä on harhaanjohtavasti perusteltu sillä, että ne korjaisivat globaalin investointijärjestelmän puutteita; kuka tahansa, joka vakavissaan pyrkii uudistamaan investointijärjestelmää, aloittaisi irtisanomalla voimassaolevia sopimuksia tai neuvottelemalla ne uudestaan siten, etteivät ne enää suosisi ulkomaisia sijoittajia;
  • EU:n jäsenmaiden hallituksiin, etteivät ne antaisi komissiolle mandaattia neuvotella sopimusta monenkeskisestä ISDS-mekanismista monikansallisia yhtiöitä varten, ja EU-komissioon, että se luopuisi näistä pyrkimyksistä.
  • EU-maiden hallituksiin, että ne seuraisivat sellaisten maiden kuin Etelä-Afrikan esimerkkiä irtisanomalla voimassaolevia investointisopimuksia, ja että ne sen sijaan tarvittaessa parantaisivat kansallisia lakeja ja investointeihin liittyviä oikeusjärjestelmiä;
  • EU-maiden hallituksiin ja EU-komissioon, että ne edistäisivät sitovaa ja täytäntöönpanokelpoista kansainvälistä julkisoikeutta vahvistaakseen ihmisoikeuksia, ympäristön- ja ilmastonsuojelua ja taistelua veropetoksia ja veronkiertoa vastaan. Ensimmäinen askel tähän on tukea pyrkimyksiä aikaansaada monikansallisia yhtiöitä ja muita yrityksiä sitova YK-sopimus ihmisoikeuksista, jotta voitaisiin puuttua siihen räikeään epätasapainoon, mikä vallitsee yhtiöiden täytäntöönpanokelpoisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien ja ympäristön heikon kansainvälisen suojan välillä.

1European Commission, “Press release. EU finalises proposal for investment protection and Court System for TTIP”,  November 2015, http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-6059_en.htm.

2Komission linjaus sijoittajan oikeuksista TTIP:ssa, CETA:ssa ja muissa kauppasopimuksissa antaa ulkomaisille sijoittajille oikeuden vaatia (ja joskus saada) miljardeja euroja verorahoja korvauksena hyvin tarpeellisista toimista kansanterveyden, ympäristön tai muiden yleisten etujen suojelemiseksi; se antaa yrityksille vahvan aseen vastustaa sääntelyä; se takaa sellaisia erityisoikeuksia ulkomaisille sijoittajille, joita kenelläkään muulla yhteiskunnassa ei ole, ilman mitään velvollisuuksia tai todisteita yhteiskunnalle koituvasta yleisemmästä hyödystä; se on perusteiltaan syrjivä ja on mahdollista että että se sotii EU-lainsäädäntöä vastaan sivuuttaessaan Euroopan unionin tuomioistuimet.  Katso esim: Corporate Europe Observatory and others, “The Zombie ISDS. Rebranded as ICS, rights of corporations to sue states refuse to die”, February 2016, https://corporateeurope.org/international-trade/2016/02/zombie-isds; ClientEarth, “Legality of investor-state dispute settlement (ISDS) under EU law”, October 2015, http://documents.clientearth.org/wp-content/uploads/library/2015-10- 15-legality-of-isds-under-eu-law-ce-en.pdf; Gus van Harten, “Key flaws in the European Commission’s proposal for foreign investor protection in TTIP”, Osgoode Legal Studies Research Paper No. 16/2016, https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2692122; “Legal statement of 101 law professors on investment protection and investor-state dispute settlement mechanisms in TTIP and CETA”, October 2016, https://stopttip.org/wp-content/uploads/2016/10/13.10.16-Legal-Statement-1.pdf.

3Corporate Europe Observatory, “TTIP investor rights: the many voices ignored by the Commission”, February 2015, http://corporateeurope.org/international-trade/2015/02/ttip-investor-rights-many-voices-ignored-commission.

4European Citizens’ Initiative Stop TTIP: https://stop-ttip.org/sign/

5Katso artikla 15, luku 8: Palvelukauppa, investoinnit ja sähköinen kauppa EU:n ja Vietnamin välisessä  vapaakauppasopimuksessa, http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2016/february/tradoc_154210.pdf; ja artikla 8.29 Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisessä laaja-alaisessa talous- ja kauppasopimuksessa (CETA), http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2014/september/tradoc_152806.pdf

6Katso esim komission raportti kaksipäiväisestä asiantuntijakokouksesta Genevessä joulukuussa 2016: European Commission, “Summary of discussions on a multilateral investment court”, December 2016, http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1606.

7Esimerkiksi: “Non paper. Reforming investment dispute settlement: Considerations on the way towards a multilateral investment dispute settlement mechanism”, http://www.vieuws.eu/eutradeinsights/wp-content/uploads/2016/11/Nonpaper_Considerations-on-the-way-towards-a-multilateral-investment-di….pdf; “Discussion paper: Establishment of a multilateral investment dispute settlement system”, http://www.politico.eu/wp-content/uploads/2016/12/Joint-paper- 2.pdf.

8European Commission, “European Commission launches public consultation on a multilateral reform of investment dispute resolution”, December 2016, http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1610.

9European Commission, “Inception impact assessment”, http://ec.europa.eu/smartregulation/roadmaps/docs/2016_trade_024_court_on_investment_en.pdf.

10Seattle to Brussels-verkosto on keskittynyt kysymyksiin mitkä liittyvät kehitykseen, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin. Siihen kuuluu nais- ja maanviljelijäjärjestöjä, sosiaalisia liikkeitä ja tutkimuslaitoksia. Se syntyi Maailman kauppajärjestön (WTO) Seattlessa 1999 pidetyn ministerikokouksen jälkeen haastamaan EU:n ja jäsenmaiden hallitusten yhtiövetoista kauppastrategiaa. Lisätietoja: http://www.s2bnetwork.org.

11Katso: Hamby, Chris: The billion dollar ultimatum, BuzzFeed, August 2016, https://www.buzzfeed.com/chrishamby/thebillion-dollar-ultimatum?utm_term=.ikP9mEKo2#.noApdy8zE.

12Katso esim. Micula-oikeudenkänti, minkä Romania hävisi vaikka EU-komissio puuttui asiaan vakuuttaen että Romanian toiminta oli perustunut EU-lakiin: Goyens, Monique, “The Micula case: When ISDS messes with EU law”, October 2014, http://www.beuc.eu/blog/the-micula-case-when-isds-messes-with-eu-law/. Katso myös Bilcon- juttu, minkä Kanada hävisi ympäristövaikutusten arvioinnin takia: Sierra Club, “Corporate rights in trade agreements. Attacking the environment and community values”, 2015, https://www.sierraclub.org/sites/www.sierraclub.org/files/uploads-wysiwig/0999_Trade_Bilcon_Factsheet_04_low.pdf. Lisää esimerkkejä löytyy ISDS-foorumin verkkosivustolta: http://isds.bilaterals.org/?-key-cases-〈=en.

13Katso: Hamby, Chris: The court that rules the world, BuzzFeed, August 2016, https://www.buzzfeed.com/chrishamby/super-court?utm_term=.kmdGbe2gL#.mbkwkDdAG.

14Yleiskatsaus, katso: UNCTAD, “World Investment Report 2011”, chapter III.E, http://unctad.org/en/PublicationsLibrary/wir2011_en.pdf; kriittisemmät analyysit, katso: Zubizarreta, Juan Hernández/ Ramiro, Pedro, “Against the ‘lex mercatoria’. Proposals and alternatives for controlling transnational corporations”, 2016, http://omal.info/IMG/pdf/against_lex_mercatoria.pdf; Zubizarreta, Juan Hernández, “The new Global Corporate Law, State of Power Report 2015”, 2015 https://www.tni.org/sites/www.tni.org/files/download/01_tni_state-of-power-2015_the_new_global_corporate_law- 1.pdf; Carrion, Jesus and others, “Profit Before People and Human Rights. European Transnational Corporations in Latin America and the Caribbean, 2009, https://www.tni.org/en/report/profit-people-and-human-rights.

15Katso alaviitteessä 7 mainittuja asiakirjoja.

16“Discussion paper”, katso alaviite 7, siv 3.

17Mt.

18Mt., s.5.

19Mt., s.6.

20Mt.

21Etelä-Afrikka, Indonesia, Intia, Bolivia, Ecuador ja Venezuela ovat sanoneet irti useita kahdenkeskisiä investointisopimuksia (BITs). Etelä-Afrikka on säätänyt kotimaisen lain, mikä hylkää joitakin kansainvälisen sijoituslainsäädännön perustavimmista ja vaarallisimmista säännöistä. Niin tehdään myös Intian ja Indonesian uusissa malli-investointisopimuksissa. Euroopassa Italia on vetäytynyt Energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta, mikä on kylmän sodan jälkeen solmittu monenkeskinen sopimus, jolla on pyritty integroiman entisen Neuvostoliiton energiasektoria lännen markkinoihin. Katso lisätietoa, esim: UNCTAD, “Taking stock of IIA reform, IIA issue note No.1”, March 2016, http://unctad.org/en/PublicationsLibrary/webdiaepcb2016d1_en.pdf; Singh, Kavaljit/ Ilge, Burghard (eds.), “Rethinking bilateral investment treaties. Critical issues and policy choices”, March 2016, http://www.madhyam.org.in/wpcontent/uploads/2016/03/Rethinking-BIT-Book-PDF-15-March-2016.pdf.

22Katso: “Open-ended intergovernmental working group on transnational corporations and other business enterprises with respect to human rights”, http://www.ohchr.org/EN/HRBodies/HRC/WGTransCorp/Pages/IGWGOnTNC.aspx. Lisätietoa löytyy Treaty Alliance:n (www.treatymovement.com/) ja the Dismantle Corporate Power Campaign:n (www.stopcorporateimpunity.org) verkkosivustoilta.

24Katso esim: Transnational Institute and others, “Investment Court System put to the test. New EU proposal will perpetuate investors’ attacks on health and environment”, April 2016, https://www.tni.org/en/publication/investmentcourt-system-put-to-the-test.

25Katso esim: Gus van Harten, “Key flaws in the European Commission’s proposal for foreign investor protection in TTIP”, Osgoode Legal Studies Research Paper No. 16/2016, https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm? abstract_id=2692122.

26See: “Statement from the European Association of Judges on the proposal from the Euroepean Commisison on a New Investment Court System”, November 2015, http://www.iaj-uim.org/iuw/wp-content/uploads/2015/11/EAJ-reportTIPP-Court-october.pdf.

27Katso: Corporate Europe Observatory and Transnational Institute, “Profiting from Injustice. How law firms, arbitrators and financiers are fuelling an investment arbitration boom”, November 2012, https://corporateeurope.org/internationaltrade/2012/11/profiting-injustice; Gus van Harten, “Sovereign choices and sovereign constraints. Judicial Restraint in Investment Treaty Arbitration”, 2013, Oxford University Press.

28“Discussion paper”, katso loppuviite 7, s. 5.

29Katso: M. Sornarajah, “An International Investment Court: a panacea or purgatory?”, Columbia FDI Perspectives No 180, August 2016, http://ccsi.columbia.edu/files/2013/10/No-180-Sornarajah-FINAL.pdf; Judge Allan Ross, “The Interaction between EU law and investment law”, presentation at the Columbia Law School, 31 October 2016, slide 15

30Public Citizen, “Tens of Thousands of U.S. Firms Would Obtain New Powers to Launch Investor-State Attacks against European Policies via CETA and TTIP”, https://www.citizen.org/documents/EU-ISDS-liability.pdfp.1.

31Mt.