Euroopan komissio valmistautuu parhaillaan kauppaneuvottelujen aloittamiseen Yhdysvaltojen kanssa puheenjohtaja Junckerin ja presidentti Trumpin viime heinäkuisen yhteisen lausunnon1 pohjalta. Komissio on perustellut neuvottelujen aloittamista sillä, että halutaan välttää täysimittaisen kauppasodan puhkeaminen presidentti Trumpin uhattua nostaa eurooppalaisten autojen tullit 25 prosenttiin.
Todistaakseen Trumpin hallinnolle, että EU neuvottelee tosissaan ja pyrkii nopeisiin tuloksiin, komissio esittää, että neuvottelut aloitetaan ilman tavanomaista kauppasopimusten vaikutusten arviointia.2 Komissio on myös luopunut aikaisemmasta kannastaan, jonka mukaan kaikkiin uusiin kauppasopimuksiin on lisättävä ehto Pariisin ilmastosopimuksen hyväksymisestä.
Komissio asetti kaupalliset edut ilmastonmuutoksen torjumisen edelle
Vielä vuosi sitten komissio oli eri linjoilla, ja maininnat Pariisin ilmastosopimuksesta kirjattiin Japanin kanssa solmittuun JEFTA:an ja lisättiin jälkeenpäin myös CETA:an. Vaikka näillä lisäyksillä ei ole kyseisten maiden kohdalla kovin suurta konkreettista merkitystä, päätös oli kuitenkin askel oikeaan suuntaan siinä mielessä, että ensimmäistä kertaa tunnustettiin, että ilmastonmuutoksen torjuminen pitää ulottaa myös kauppapolitiikkaan. Komissiolla olisi nyt ollut tilaisuus osoittaa, että lisäyksillä on konkreettinen merkitys, mutta tiukan paikan tullen tästä luovuttiin.
Komissio on ollut hiljaa Pariisin ilmastosopimusta koskevasta ehdosta, mutta EU:n parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunta INTA perusteli myönteistä kantaansa neuvottelujen aloittamiseen sillä, että kyseessä olisi hyvin suppea sopimus, ja että ehto koskee vain EU:n laaja-alaisia sopimuksia.3 EU ja Yhdysvallat ovat kuitenkin maailman suurimmat talousmahdit ja toistensa tärkeimmät kauppakumppanit. Vaikka maataloustuotteet jätettäisiin pois laskuista, kattaisivat neuvottelut silti n. 95 prosenttia EU:n ja Yhdysvaltain tavarakaupasta.4
Sopimuksella olisi suoria ilmastovaikutuksia, joita ei ole arvioitu. Osana Junckerin ja Trumpin viime kesänä sopimaa pakettia sitoutui EU lisäämään nesteytetyn liuskekaasun ja soijapapujen tuontia, joka on ongelmallista ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta. Jos komission hiljattain julkaisema uusiutuvien polttoaineiden kriteerejä koskeva esitys hyväksytään, soijapapujen tuonti biodieselin valmistusta varten on varmistettu aina vuoteen 2030 asti, vaikka tämä joidenkin asiantuntijoiden mukaan aiheuttaa kaksinkertaisesti päästöjä fossiiliseen dieseliin verrattuna.5 Nesteytetyn liuskekaasun tuonnin lisääminen – tavoitteena EU:n riippuvuuden vähentäminen venäläisestä kaasusta – ei todennäköisesti myöskään vähentäisi EU:n riippuvuutta fossiilisista polttoaineista,6 joka olisi välttämätöntä maapallon lämpenemisen pysäyttämiseksi 1,5 asteeseen.
Mistä EU olisi valmis neuvottelemaan?
Trumpin uhkailujen taustalla on Yhdysvaltojen kauppataseen alijäämä (etenkin Saksan kanssa), EU:n maataloustuet, sekä EU:n tiukemmat kemikaali- ja ruokaturvallisuus-standardit, joita Yhdysvallat jo pitkään on pitänyt Kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n sopimuksissa kiellettyinä kaupan teknisinä esteinä. Viralliset valmistelut neuvottelujen aloittamiseksi eivät ole poistaneet Yhdysvaltojen asettamia ylimääräisiä teräs- ja alumiinitulleja, eivätkä uusien autotullien uhkaa, sillä Trump haluaisi neuvotella myös maatalouskysymyksistä, jotka EU on rajannut neuvottelujen ulkopuolelle.
Viime heinäkuussa Juncker sitoutui EU:n puolesta edistämään ”tullien ulkopuolisten kaupan esteiden poistamista”, ”vähentämään palveluiden, kemikaalien, lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden, sekä soijapapujen kaupan esteitä ja lisäämään näiden kauppaa”. Juncker lupasi lisäksi, että EU aloittaa ”standardeja koskevan tiiviin vuoropuhelun kaupan helpottamiseksi sekä byrokraattisten esteiden ja kustannusten vähentämiseksi”.
Junckerin lupausten lunastamiseksi komissio julkaisi 18.1. kaksi ehdotusta Yhdysvaltojen kanssa käytävien kauppaneuvottelujen neuvotteluohjeiksi.7 Toinen niistä koskee vaatimustenmukaisuuden arviointia ja toinen teollisuustuotteiden (paitsi autojen) tullien poistamista. Ehdotukset ovat tällä hetkellä EU:n parlamentin ja jäsenvaltioiden hallitusten hyväksyttävänä. Lisäksi EU aikoo lisätä nesteytetyn maakaasun ja soijan tuontia, kuten yllä mainittiin, ja aloittaa vapaaehtoisen sääntely-yhteistyön Yhdysvaltojen kanssa. Jotta sääntely-yhteistyö saataisiin ripeästi käyntiin, komissio aikoo järjestää kuulemistilaisuuden, jossa sidosryhmät voivat ehdottaa sopivia kohteita sääntely-yhteistyölle.
Komission neuvotteluja valmisteleva työryhmä aikoo pitää ”Standardeja koskevan tiiviin vuoropuhelun” ja sääntely-yhteistyön erillään varsinaisista kauppaneuvotteluista, koska niihin liittyy hyvin vahvoja ristiriitoja. Työryhmän mielestä sääntely-yhteistyötä ei tulisi tehdä sellaisissa kysymyksissä, joissa EU:n ja Yhdysvaltojen sääntelyn tavoitteet ja lainsäädäntö poikkeavat hyvin paljon toisistaan.8
Tähän kategoriaan kuuluu työryhmän mukaan kemikaalit, joiden sääntelyssä on huomattavia eroja EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Työryhmä jättää kuitenkin sääntely-yhteistyölle oven raolleen toteamalla, että EU olisi valmis edistämään tietojenvaihtoa ja yhteistyötä riskien arvioinnista vastaavien viranomaisten välillä, ja että EU olisi joka tapauksessa myös valmis harkitsemaan yritysten ehdotuksia vapaaehtoisen sääntely-yhteistyön toteuttamiseksi.
Yhdysvallat ei tunnusta ennalta varautumisenperiaatetta
Työryhmä viittaa edellä ennalta varautumisen periaatteeseen, joka on kirjattu EU:n perussopimuksiin, ja johon EU:n kemikaalien sääntely ja ruokaturvallisuus perustuu. Yhdysvallat on sitä mieltä, että EU:n tapa soveltaa ennalta varautumisen periaatetta rikkoo Kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n sopimuksia kaupan teknisistä esteistä ja terveys- ja kasvinsuojelutoimista.9 Yhdysvallat pitää kiinni siitä, ettei tuotteita voi kieltää, ellei riskienarviointien avulla ole tieteellisesti todistettu, että ne ovat vahingollisia. EU:n lähtökohtana puolestaan on, että aineita pitää voida kieltää, jos on syytä epäillä että ne ovat vaarallisia, vaikka varmaa tieteellistä näyttöä ei ole saatavilla.
Kiistat koskevat ennen kaikkea ihmisen hormonitoimintaan vaikuttavien kemikaalien sääntelyä, johon EU on velvoitettu soveltamaan ennalta varautumisen periaatetta, koska altistukselle ei tällä hetkellä pystytä määrittelemään tieteellisesti turvallisia rajoja. WTO:n riitojenratkaisupaneeli on asettunut aikaisemmissa kiistoissa Yhdysvaltojen tekemän tulkinnan kannalle, koskien EU:n tuontikieltoja GMO-maissille ja synteettisiä kasvuhormoneja sisältävälle lihalle.10
Ihmisen hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja käytetään mm. muoveissa, maaleissa, palonestoaineissa, kasvinsuojeluaineissa, vaatteiden ja muiden tuotteiden pintakäsittelyssä. Nämä kemikaalit ovat tikittävä aikapommi kansanterveyden kannalta, koska sekä epäiltyjen hormonihäirikköjen lukumäärä, että näiden käyttö on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenien aikana. Samalla miesten hedelmällisyys on laskenut puoleen, ja on löydetty lisää tukea epäilyille, että nämä kemikaalit aiheuttavat mm. synnynnäisiä epämuodostumia ja aivo-vaurioita, autismia, liikalihavuutta ja diabetesta.11
Varoittava esimerkki: komissio taipui Yhdysvaltojen painostukseen TTIP-neuvottelujen pelastamiseksi
Yhdysvallat on puuttunut EU:n suunnitelmiin säännellä hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja myös suoralla diplomaattisella painostuksella, joka myötävaikutti siihen, että EU:n kemikaalilainsäädäntö pirstoutui ja asetukset hormonitoimintaa häiritsevien biosidien ja kasvinsuojeluaineiden jäämien sääntelemiseksi viivästyi yli 5 vuotta.
Kiista roihahti liekkeihin vuonna 2013 TTIP-neuvottelujen alla, kun komission piti esittää yleiset kriteerit hormonitoimintaa häiritsevien aineiden tunnistamiseksi, jotta näitä aineita voitaisiin kieltää ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti. Kemianteollisuus käynnisti massiivisen lobbauskampanjan12 ympäristöasioiden pääosaston valmistelmaa edotusta vastaan ja Yhdysvallat kritisoi sitä voimakkaasti antaen ymmärtää, että esityksen hyväksyminen vaarantaisi tulevia neuvotteluja TTIP-sopimuksesta.13 Valmis esitys vedettiin kiireesti takaisin, ja komissio keskittyi sen sijaan valmistelemaan tunnistamiskriteerejä pelkästään kasvinsuojeluasetusta ja biosidivalmisteita koskevaa asetusta varten. Kun työ vihdoin valmistui kesäkuussa vuonna 2016, komission ehdotukseen oli ilmestynyt porsaanreikä, joka nosti kynnystä hormonitoimintaa häiritsevien aineiden kieltämiselle hyvin korkealle.
Yhdysvallat ilmaisi – pian ehdotuksen julkistamisen jälkeen pidetyssä kokouksessa – huolensa esityksen vaikutuksesta maataloustuotteissa sallittujen kasvinsuojeluaineiden jäämien enimmäispitoisuuksiin. Lisäksi Kanadan edustaja sanoi EU:n rikkovan WTO-velvoitteitaan luopumalla tieteellisestä riskienarvioinnista. Komission virkamiehet yrittivät rauhoittaa kokoukseen osallistuneita maita viittaamalla esityksiin sisältyvään poikkeukseen, joka mahdollistaisi sallittujen jäämien enimmäispitoisuuksien asettamisen Yhdysvaltoja ja Kanadaa tyydyttävällä tavalla: Sen sijaan että asetusten mahdollistamat poikkeukset olisivat perustuneet ”hyvin vähäiseen altistukseen”, ne olisivat uudessa esityksessä perustuneet ”altistuksesta johtuvaan hyvin vähäiseen riskiin”, mikä olisi avannut oven Yhdysvaltojen ja Kanadan vaatimalle tieteelliselle riskienarvioinnille.14
Pitkälti kansalaisjärjestöjen valppauden, sekä kahden, 458 000 ja 300 000 allekirjoitusta keränneen vetoomuksen johdosta EU:n parlamentti hylkäsi komission heikennysesitykset lokakuussa 2017. Biosidivalmisteita koskeva asetus hyväksyttiin komission esittämässä muodossa kesällä 2018, mutta kasvinsuojeluasetus hyväksyttiin vasta marraskuussa 2018 sen jälkeen kun komissio oli poistanut esityksestä kiistellyn poikkeuksen. Sekä Yhdysvallat että kansalaisjärjestöt ovat tyytymättömiä komission toimintaan, ja hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja koskeva taistelu jatkuu.
Trumpin hallinto ei pysty perumaan EU:n kemikaalilainsäädäntöä, mutta mahdollisimman sitova sääntely-yhteistyö voisi tarjota sille mahdollisuuden jarruttaa tehokkaasti EU:n lainsäädännön toimeenpanoa. Trumpin hallinnolla on jo valmis malli siitä, miten viranomaisten käsiä voidaan tehokkaasti sitoa sääntely-yhteistyön avulla. Tämä malli löytyy Yhdysvaltain, Meksikon ja Kanadan uuden USMCA-sopimuksen sitovasta sääntelyluvusta.15 Jos neuvottelut kauppasopimuksesta päätetään aloittaa, sääntely-yhteistyö tulee olemaan keskeisessä asemassa neuvotteluissa .
Neuvotteluissa on tarjolla vain huonoja kompromisseja
EU:n ruokaturvallisuusstandardit ja kemikaalimääräykset ovat pitkään rajoittaneet amerikkalaistenmaataloustuotteiden vientiäEU:n markkinoille, ja kauppaneuvottelut tarjoaisivat Trumpin hallinnolle uuden tilaisuuden yrittää päästä eroon näistä.
Yhdysvallat ei ole ainoa maa, joka on valittanut siitä, että EU:n tulkinta ennalta varautumisen periaatteesta rikkoo WTO:n sääntöjä. Samasta asiasta ovat valittaneet myös ainakin Kanada, Australia ja Mercosour-maat Brasilia, Argentina ja Urugay. Tästä johtuen poliittinen paine EU:ta vastaan kasvaa, kun uusista kauppasopimuksista neuvotellaan myös näiden maiden kanssa.
EU:n sisältä löytyy vahvoja poliittisia ja taloudellisia voimia, joiden etujen mukaista olisi heikentää EU:n sääntelyä. Komission kauppapolitiikan pääosasto kuuntelee virkansa puolesta herkällä korvalla eurooppalaisten suuryritysten toiveita. Komission työryhmän päinvastaisista vakuutteluista huolimatta on siten olemassa todellinen vaara, että EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteiden kriisiä tullaan käyttämään verukkeena kompromisseille, joiden avulla voidaan kaikessa hiljaisuudessa luopua ennalta varautumisen periaatteen soveltamisesta käytäntöön.
1http://europa.eu/rapid/press-release_STATEMENT-18-4687_fi.htm
2http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2019/january/tradoc_157627.pdf
3https://www.climatechangenews.com/2019/02/20/eu-committee-shelves-climate-concerns-open-us-trade-talks/
4http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2019/january/tradoc_157628.pdf
5https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/biofuels-commission-blacklists-palm-oil-throws-soybeans lifeline/
6https://www.transportenvironment.org/news/gas-should-be-treated-same-other-fossil-fuels-report-shows
7http://europa.eu/rapid/press-release_IP-19-502_fi.htm
8http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2019/january/tradoc_157651.pdf
9Vaikka WTO:n sopimus terveys- ja kasvinsuojelutoimista tunnustaa jäsenten oikeuden ottaa käyttöön ruokaturvallisuusmääräyksiä, jotka ovat tiukempia kuin kansainvälisesti hyväksytyt Codex-standardit, sopimuksessa edellytetään, että nämä määräykset perustuvat tieteelliseen näyttöön. https://www.wto.org/english/res_e/reser_e/ersd200901_e.pdf
10https://euobserver.com/opinion/138498 , https://www.theguardian.com/science/2006/feb/08/gm.wto
11http://www.ymparistotiedonfoorumi.fi/wp-content/uploads/2017/04/YTF_2_2017.pdf
12https://corporateeurope.org/sites/default/files/toxic_lobby_edc.pdf
13https://www.theguardian.com/environment/2015/may/22/eu-dropped-pesticide-laws-due-to-us-pressure-over-ttip-documents-reveal
14https://www.euractiv.com/section/health-consumers/news/new-endocrine-disruptor-rules-address-your-trade-concerns-eu-tells-us-canada/
15http://behindthenumbers.ca/2018/10/24/usmca-red-tape-for-regulators/